Suomessa kasvukausi alkoi varhain huhtikuussa, mutta varsinaisesti kevätviljoja päästiin kylvämään toukokuun alkupuolella. Touko- ja kesäkuu olivat jopa poikkeuksellisen sateisia Lounais-Suomessa, josta suurin osa kaurastamme tulee. Heinäkuussa sääolosuhteet kuitenkin muuttuivat nopeasti viileistä helteisiin lämpötiloihin. Hellettä riitti elokuulle, jota seurasi vaihtelevampi sääjakso runsaine sadekuuroineen. Sadonkorjuukausi alkoi elokuun alussa kestäen syyskuun loppuun. Puinnit sujuivat hyvin, vaikka virkistävät sateet hieman viljan kuivumista puintikuntoon hidastivatkin.
Suomen viljasato on selvästi edellisvuotta suurempi
Suomen kokonaisviljasato on 3,5 miljoonaa tonnia, mikä on viime vuotta 8 % korkeampi. Kymmenen vuoden keskimääräiseen tuotantoon verrattuna sato on hieman korkeampi.
Vehnän tuotanto on lähes 0,97 miljoona tonnia, mikä on 30 % viime vuotta korkeampi. Kaurasato, 1,21 miljoona tonnia, on viime vuoden tasoa. Rukiin sato on yli kaksinkertainen vuoden 2024 satoon verrattuna.
Kaura kasvoi hyvin
Sekä kauran laadusta että sadosta muodostuivat hyvät. Kauran kokonaissato, 1,21 miljoona tonnia, on viime vuoden tasoa hieman suurempi. Jyväkokoa kuvaava hehtolitrapaino on keskimäärin lähes 58 kg/hl, mikä on Suomenkin olosuhteissa poikkeuksellisen korkea, siis erinomainen. Myös luomukauran laatu on jyväkoon osalta tavanomaista parempi eli hehtolitrapaino on 58 kg/hl. Lisäksi don-toksiini tasot ovat selkeästi matalammat kuin viime vuonna.
Satokauden 2024/2025 aikana luomukauran saatavuus oli Suomessa keskimääräistä heikompi. Kesällä 2025 luomukauran viljelyala kasvoi selvästi ja oli ennätyksellisen suuri. Kasvukausi oli myös suhteellisen suotuisa luomukauran kasvulle. Suotuisa kasvukausi ja kasvanut viljelyala varmistavat tulevan talven aikana luomukauran selvästi paremman saatavuuden. Luomukauran laatu on tavanomaisen kauran tavoin hyvä - Kaura on väriltään kauniin vaaleaa ja suurijyväistä!
Rukiin sakoluku on ennätys korkealla
Rukiin laatu on valtaosin hyvä. Sakoluvut ovat todella korkeita, sillä keskimääräinen sakoluku on yli 300 vastaanotetuissa erissämme. Rukiin jyväkoko on tyydyttävä, vaikkakin viime vuotta matalampi. Näin korkean sakoluvun ruista emme yksinään käytä ruisjauhojen valmistukseen, vaan rinnalle tarvitaan edellisvuosien matalasakoista ruista.
Syysvehnäpelloilla typpiravinteet eivät riittäneet valkuaisen nostoon
Syysvehnän sakoluvut ovat myös korkeita. Vastaanotettujen erien keskimääräinen sakoluku on 365, mikä on hieman viime vuoden satoa alhaisempi. Alhainen valkuaispitoisuus on odotetusti syysvehnän kompastuskivi tänä vuonna. Suuri sato käytti maasta typen, mikä ei enää riittänyt jyväsadon valkuaisen nostoon. Johtuen alhaisesta valkuaispitoisuudesta vain osa syysvehnäsadosta täyttää myllyvehnän laatukriteerimme.
Kevätvehnän sakoluvut laskeneet puintikauden edetessä
Kevätvehnä kasvoi pääsääntöisesti Lounais-Suomessa hyvin ja hehtaarisadot ovat selvästi viime vuotta paremmat. Olosuhteet olivat kuitenkin laadun osalta haasteelliset. Leivontalaatua kuvaava sakoluku jäi alhaiselle tasolle ja valkuaispitoisuus on selvästi viime vuosia matalampi.
